Suomessa työmarkkinoilta poistuva ikäluokka vuosina 2000-2030 ylittää kooltaan työmarkkinoille tulevan väkimäärän. 1940-luvulta aina 2000-luvun alkuun työmarkkinoille tulevien määrä on aina ollut suurempi kuin sieltä poistuvien.
Tämä luo Suomeen työvoimapulan. Puhutaan paljon siitä, että ikääntyvien tulisi siirtyä eläkkeelle, kun ikä sen sallii. Nämä avautuvat työpaikat täytettäisiin nuorilla tulevaisuuden työntekijöillä. Kuitenkaan nämä nuoret, uudet, työntekijät eivät riitä täyttämään Suomessa tarvittavan työvoiman määrää. Suomen talouskasvu tulee heikentymään työikäisten kansalaisten vähyyden vuoksi. Eläkeikäiset taas lisääntyvät vuoteen 2020 mennessä yli 200 000 henkilöllä. Suomessa tähän asiaan onkin herätty ja eläkkeelle lähivuosina siirtyvät nähdäänkin edelleen potentiaalisena työvoimana. Houkuttimien lisääminen eläkkeelle jäävien työurien pidentämiseksi onkin keskeinen asia Suomen talouskasvun turvaamiseksi. Mietin kuitenkin sitä, että miksi osa ikääntyvistä jatkaa työelämässä, vaikka ovat eläkepäivänsä jo ansainneet ja millaista on olla seniorina nykypäivän työelämässä.
Eläkkeeltä työhön palaaminen on nykyään entistä houkuttelevampaa. Niin kutsutut "suuret ikäluokat" ovat aiempaa eläkeläisväestöä terveempiä ja jo vuodesta 2005 on eläkkeellä työskentelemällä pystynyt kerryttämään itselleen työeläkettä. Eläkeikäiset voi tehdä töitä joko jättämällä vanhuuseläkkeen nostamatta tai jäämällä ensin vanhuuseläkkeelle ja hakeutumalla sitten takaisin töihin. Eläkettä nostamalla ja samaan aikaan työskennellen veroja tosin joutuu maksamaan noin puolet palkasta. Yhä harvempi eläkeläinen palaa töihin rahan takia. Moni palaa, koska heitä todella tarvitaan.
Suomessa osa yrityksistä on jo herännyt tulevaisuuden orastavaan työvoimapulaan. Esimerkiksi Saarioisen palkittu Senioriohjelma on nostanut työntekijöiden eläköitymisikää ja muuttanut koko työyhteisön asenteen myönteiseksi senioreita kohtaan. Senioreiden työtaakkaa kevennetään, jonka ansiosta työnteko maittaa ihmisille eläkkeelle lähtöä enemmän. Tästä hyötyvät niin työntekijät itse, työnantaja kuin koko kansantalous. Saarioisen senioriohjelmaan pääsee mukaan 55-vuotta täyttänyt työntekijä tai toimihenkilö, joka on palvellut yritystä yli viisi vuotta. Senioreihin on panostettu muun muassa ottamalla velvoitteita pois. Kolmivuorotyöhön ei enää velvoiteta, työtehtävät vaihdetaan kevyemmiksi ja esimerkiksi vuorotteluvapaata pyritään järjestämään. Senioriohjelma on nostanut Saarioisen Sahalahden toimipisteen, jossa kokeilu on käytössä, eläkeiän 61,5 vuoteen, joka on reilusti yli suomalaisen keskimääräisen eläkeiän. Tämän tyyppisen ohjelman vieminen jokaiseen suomalaiseen yritykseen loisi mahdollisuuden kasvattaa suomalaista eläkeikää lisäämällä ikääntyvien viihtyvyyttä, jaksamista ja halua jatkaa työelämässä entistä pidempään.
Asenteet ikääntyviä työntekijöitä kohtaan ovat kaksijakoiset suomalaisessa työelämässä. Myönteiset asenteet koskevat ikääntyvien luotettavuutta, lojaalisuutta ja tuottavuutta, kun taas kielteisenä nähtiin teknologian osaamattomuus, joustamattomuus, muutosvastarinta ja sekä kehno vuorovaikutus, varsinkin nuorten esimiesten kanssa. On tutkittu, että yli 55-vuotiaat työntekijät arvostavat turvallisuutta ja muutoksen vähyyttä yhä lisääntyvässä määrin. Kuitenkin 55-64-vuotiaat työntekijät kouluttautuvat entistä enemmän, mikä kertoo siitä, että jo lähellä eläkeikää olevat haluavat kehittyä työssään, mikä taas mahdollistaa työnteon pidempään.
Tehtaassa työskennellessäni huomasin, että eläkeiän kynnyksellä olevien tietotaitoa arvostetaan suuresti, samoin esimerkiksi esimiesten asenne heitä kohtaan on kunnioittava ja heidän panostaan yrityksen eteen arvostetaan. Kuten jo mainitsin, asenteet, niin positiiviset kuin negatiiviset, eivät ole oman kokemukseni mukaan tuulesta temmattuja. Lojaalisuus ja luotettavuus näkyvät selvästi, ainakin entisessä työpaikassani. Muutosvastaisuus taas on selkeä negatiivinen asia mikä erottuu seniorityöntekijöiden asenteista. Uutta on haastavampi omaksua ja jos asia on aina tehty tietyllä tavalla, ei muuta tapaa sen tekoon olekaan.
Vuorovaikutus ikääntyneiden työntekijöiden ja työnantajan välillä, sekä asenne muutos seniorityöntekijöitä kohtaan, lisää eläkeläisten halukkuutta palata työelämään ansaituilta eläkepäiviltä. Suomen talous tarvitsee suurten ikäluokkien työpanosta myös tulevaisuudessa ja suomalaisen yritys- sekä asennemaailman tulee mukautua tähän. Työskenteleville eläkeläisille tarvitaan paremmat edut ja heitä tulisi kunnioittaa työntekijänä enemmän, jotta Suomessa on työntekijöitä riittävästi myös tulevaisuudessa.
Lähteet:
Auvinen J. Kettunen H. Seniorit joustavasti työssä, s. 1-19, Tykes, 2010, Helsinki.
Ilmarinen J. PITKÄÄ TYÖURAA! Ikääntyminen ja työelämänlaatu Euroopan unionissa, Työterveyslaitos, Sosiaali-ja terveysministeriö, 2005, Helsinki.
Peiponen P. Yhä useampi työskentelee eläkkeellä, Ukko, 2017, https://www.ukko.fi/yha-useampi-tyoskentelee-elakkeella/
 | www.ukko.fi Kesken vanhuseläkkeen töihin palaa, syystä tai toisesta, jatkuvasti kasvava joukko suomalaisia, uutisoi tänään Yle. Artikkelin mukaan osa palaa töihin ... | |
Ruoholinna T. IKÄÄTYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ, Päihittääkö nuoruus ja koulutus aikuisuuden ja kokemuksen? Turun yliopisto, 2009, Turku.
Tarkka K. Senioriohjelma kannustaa jatkamaan työelämässä, Sitra, 2011 https://www.sitra.fi/artikkelit/senioriohjelma-kannustaa-jatkamaan-tyoelamassa/
| www.sitra.fi Seniorityöntekijä ei ole tarpeeton kehäraakki vaan työpaikan voimavara, joka levittää kokemuksen kautta saatua hiljaista tietoa koko työyhteisöön. Saarioisen ... |
Yle Areena, Seniori työssä, Jakso 18, 2016, http://areena.yle.fi/1-1396192
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.