Ikääntyneiden yksinäisyys, Jennika Nora

Tiedätkö sinä, kuinka moni Suomalaisista ikääntyneistä kokee itsensä yksinäiseksi? Itsensä ainakin toisinaan yksinäiseksi Suomessa kokee 36 - 39 % ikääntyneistä. (Kuikka 2015, 1)

Yksinäisyyden tunne

Jokainen ihminen on erilainen ja yksinäisyyden tunne syntyy monista eriasioista ja eri ihmiset voivat kokea yksinäisyyden synnyn ja tunteen eri lailla.

Yksinäisyyden tunne ja kokemus syntyvät siitä, että ihminen odottaa ympäristöltään ja kanssaihmisiltään muuta tai enemmän kuin mitä hän kokee heiltä saavansa. Siten ihminen voi kokea itsensä yksinäiseksi, vaikka hänellä olisi muita ihmisiä ympärillään. (Ahonen & Bukis 2008, 13.)

Blogitekstiäni kirjoittaessa, luin Iltalehden 8.5.2017 uutisen, jossa pastori järjesti hiljaisiin hautajaisiin kasan 5. ja 6. luokkalaisia oppilaita saattamaan vainajan haudan lepoon. Artikkeli herätti ajatuksia, oliko hiljaiset hautajaiset vainajan oma tahto vaiko seuraus yksinäisestä vanhuudesta? Toivon myös lukijoideni lukevan tämän artikkelin, ennen blogitekstini lukemisen jatkamista. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705082200123345_u0.shtml

Mistä ikääntyneiden yksinäisyys yleensä johtuu?

Ikä ei itsessään synnytä yksinäisyyttä vaan iän tuoma toimintakyvyn lasku ja vähenevä sosiaalinen vuorovaikutus lisäävät sitä. Useassa tutkimuksessa on todettu, että oman terveytensä huonoksi arvioivat iäkkäät ihmiset sanovat tuntevansa usein myös yksinäisyyttä (Uotila 2011, 29). Yksinäisyyden on todettu lisäävän kuolleisuutta ja terveyspalvelujen käyttöä sekä pysyvään laitoshoitoon joutumista. Myös toimeentulovaikeuksilla on todettu olevan selvä yhteys yksinäisyyteen. (Kuikka 2015, 1.)

Ikääntyessä ihminen kohtaa erilaisia menetyksiä ja elämää eri tavoin rajoittavia asioita, jotka voivat johtaa yksinäisyyden kokemiseen (Uotila 2011, 26). Ikääntyminen tuo mukanaan läheisten menettämistä sekä esimerkiksi leskeyttä, mitkä voivat olla isona osana yksinäisyyden tunteen syntymistä.

Ympäristön haasteellisuus heikentää ikääntyneiden autonomian tunnetta, eli tunnetta siitä, että henkilö pystyy itse päättämään, milloin ja mihin hän haluaa mennä. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että elinpiiri pienenee ja yksinäisyyden tunne lisääntyy. (Kuikka 2015, 2.) Kuvitellaan esimerkiksi liikuntarajoitteinen iäkäs henkilö, jolloin lumi ja jää talviaikaan, pitkät etäisyydet palveluihin ja vaikkapa mäkinen maasto ovat voimakkaasti yhteydessä edellä mainittuun ympäristön haasteellisuuteen.

Yksinäisyys, sosiaalinen eristäytyneisyys ja yksinasuminen ovat erilaisia asioita, joskin läheisessä yhteydessä toisiinsa (Ahonen ja Bukis 2008, 14). Mutta myös laitoshoidossa olevat iäkkään ovat yksinäisiä. Tutkimuksissa on havaittu, että laitoshoidossa olevien ikääntyneiden yksinäisyys ilmenee mm. luopumisena jokapäiväiseen elämään kuuluvista perusasioista, tutusta kodista, elämäntavoista, vapaudesta, ihmissuhteista ja jopa itsemääräämisoikeudesta. (Kuikka 2015, 2.) Iäkkäät voivat kokea laitosympäristön vieraana ja kun normaali kodin hoito jää arki askareista, he voivat kokea olevansa tarpeettomia ja se voi ilmetä jatkuvana tekemisen puutteena.

Miten ikääntyneiden yksinäisyyden tunnetta voitaisiin helpottaa?

Mielestäni ikääntyneiden yksinäisyyden tunteen helpottamiseen tulisi panostaa enemmän. Esteellinen ympäristö tai kulku ei tulisi olla kenellekään esteenä. Ikäihmisten asuinympäristö tulisi muokata siten, että heillä on mahdollisuus liikkua ja toimia. Kuljetuksia erilaisiin toimintoihin ja sosiaalisiin aktiviteetteihin tulisi olla enemmän, esimerkiksi invatakseja ja matalankynnyksen linja-autoja.

Kunnat, kolmannen sektorin järjestöt ja vapaaehtoiset järjestävät erilaisia palveluja ja toimintamuotoja, joiden yhtenä tavoitteena on yksinäisyyden lievittäminen. Yksinäisyyttä on pyritty lievittämään ryhmässä tapahtuvin aktiviteetein, kahden keskisillä tapaamisilla sekä sellaisen toiminnan avulla, jota ihminen voi tehdä yksin. Suuri osa ryhmätoiminnasta on pohjautunut sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen esimerkiksi liikuntaharrastuksen, keskustelumahdollisuuksien, informatiivisten luentojen tai tapaamispaikkojen avulla. Ystävätoiminnalla, omaishoitajille suunnatulla tuella ja puhelimen välityksellä tapahtuvilla keskusteluilla sekä kuljetuspalveluilla on myös pyritty lievittämään yksinäisyyttä. (Uotila 2011, 31.)

Olen itse ammatiltani lähihoitaja palvelutalossa, jossa on dementia ryhmäkoti ja palveluasuntoja. Hoitajana tuen ikääntyneiden sosiaalisia suhteita, esimerkiksi tukemalla heidän yhteydenpitoaan puhelimitse ja saattamalla, sekä hankkimalla kyydityksiä sosiaalisiin tapaamisiin. Kuntouttavan työotteen avulla pyrin ryhmäkodissakin minimoimaan ikääntyneen tekemisen puutteen tunteen. Se, että he itse voivat vaikuttaa päivän kulkuun, vaatteiden valintaan ynnä muihin sellaisiin, voi lisätä heidän tyytyväisyyttään omaan elämään.