Orkideojen kasvattaminen vie ajatukset muualle läheisen juomisesta, Emmi Kuurimo

Ikä määrittää hyvin paljon oletuksia ja ajatuksia elämänkulusta, perheestä, koulutuksesta ja esimerkiksi arvoista. (Jyrkämä, Puustelli & Ylilahti,2009, 149). Vanhuudesta puhuttaessa keskitytään usein ikääntyneiden heikentyneeseen toimintakykyyn, yksinäisyyteen ja muihin ikääntymisen tuomiin vaivoihin. Usein läheisten huoli kasvaa ikääntyneen pärjäämisestä ja monissa tilanteissa lähipiiri alkaa huolehtia ikääntyneestä. Millainen tilanne läheisille syntyy, kun vanhuuden tuomien vaivojen ja toimintakyvyn rajoittumisen lisäksi, ikääntyneen elämää varjostaa alkoholiongelma? Mitä tuntemuksia ikääntyneen aviopuoliso tai lapsi käy läpi, kun juominen on jatkunut jo vuosikymmeniä?

IKÄÄNTYNEEN JUOMISEN ERITYISPIIRTEET

Vaikka alkoholinkäyttö vähenee vanhetessa, esimerkiksi kroonisten sairauksien, laitostumisen ja itse ikääntymisen vuoksi, sen riskit kasvavat, mitä vanhempi käyttäjä on. (Ketola, 2010, 4-7) Alkoholista johtuvat terveyshaitat, joita on todistettu olevan yli 60, korostuvat ikääntyneillä. Säännöllisellä lääkityksellä, kroonisilla sairauksilla ja alkoholinkäytön yhteisvaikutuksilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia ikääntyneelle. Alkoholin käytöstä voi seurata lääkkeiden väärinkäyttöä kuten niiden ottamatta jättämistä tai liiallista käyttämistä. (Luukkonen, 2015, 16-18) 

Syitä ikääntyneen juomiseen voivat olla esimerkiksi elämän tarkoituksettomuus, yksinäisyys, ahdistuksen ja masennuksen lievitys, ajankulu, muiden ihmisten päihteiden käyttö ja työelämän päättyminen. (Luukkonen, 2015, 45) Eräs ikääntyneen alkoholistin läheinen pohtikin Ketolan (2015, 34) tutkimuksessa juomakulttuuria työn tekemisen kautta. Hän ajatteli, että tiukka työmoraali piti sukupolven kaidalla tiellä, mutta eläkkeen alettua ja työelämän loputtua juominen riistäytyi käsistä. Erään toisen tutkimuksen mukaan suurin syy ikääntyneiden alkoholin käytölle on sosiaaliset tilanteet, juhliminen ja hauskanpito. (Immonen, 2012, 48)

JUOMISEN SEURAAMUKSET

Ikääntyminen itsessään heikentää tasapainoa, tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä, ja alkoholin käyttö lisää riskejä tapaturmille. Terveydenhuollossa on huomattu alkoholin linkittyvän vahvasti ikääntyneillä mielialanvaihteluihin, depressiivisyyteen, sekavuuteen, kaatuiluun ja ylipäänsä tapaturma-alttiuteen ja kaikenlaiseen poikkeavuutta lisäävään käytökseen. (Luukkonen, 2015, 18)

Ikääntyneiden läheisillä saattaakin olla pelko esimerkiksi alkoholistin kaatumisesta ja sen seurauksista. Ketolan (2010, 38-39) haastattelemat läheiset sanovat myös päivystävänsä ja odottavan esimerkiksi, mistä seuraavaksi soitettaisiin ja kerrottaisiin jotain tapahtuneen ryyppyreissulle lähteneestä ikääntyneestä. Juominen ei vaikuta ainoastaan ikääntyneen alkoholistin puolisoon, vaan myös hänen lapsensa voivat kokea varuillaan olon ja taakan läheisen juomisesta nakertavan arkea. Jopa ikääntyneen lapsenlapset saattavat kokea alkoholinkäytön hyvin raskaana taakkana.  Juomisesta on myös saattanut seurata se, että ikääntyneen lapset ovat lopettaneet vierailun.

LÄHEISTEN KOKEMUKSET JUOMISESTA

Suurin osa alkoholistien läheisistä huomaa alkoholin käytön vaikutukset arjessaan. Läheiset yrittävät usein puhua alkoholin käytöstä ikääntyneelle, mutta heidän mukaansa ikääntynyt ei juurikaan kuuntele heitä. Puuttuminen juomiseen saattaa myös aiheuttaa suuttumusta, riitoja ja loukkaantumisia, joten sen esilletuomista vältellään. Läheisten mukaan ikääntynyt saattaa nähdä heidät ilonpilaajana, riidanaiheuttajana ja juomisesta puhumisen ärsyttävän ikääntynyttä. Ikääntynyt ei välttämättä näe ristiriitaa hänen ”rakkaudellisessa” suhteessaan sekä alkoholiin että perheeseensä. Eräs ikääntyneen aviopuoliso koki, ettei hän voinut puhua normaalisti puolisolleen tai viettää iltaa yhdessä, koska puoliso oli omissa oloissaan pullonsa kanssa. Monet puolisot saattavat selittää avioliitossa tai suhteessa pysymistä sillä, että ovat olleet jo niin kauan yhdessä ja liitossa on ollut myös paljon hyvää ja hyviä aikoja. Läheiset sanoivat, että perheen ja harrastusten takia jaksaa arjessa. Eräs nainen oli jopa sanonut orkideojen kasvattamisen auttavan arjessa ja vievän ajatuksia muualle. (Ketola, 2015, 35-40)

Yksi merkittävä ero ikääntyneiden läheisten ja muiden päihdeperheiden välillä on häpeän tunteminen. Ikääntyneiden läheiset eivät sanojensa mukaan tunne enää häpeää, johtuneeko se vuosikymmenten kokemuksesta alkoholismista. Läheiset myös kokivat kyllästymistä pitkään jatkuneesta juomisesta. (Ketola, 2015, 40)

PARANNETTAVAN VARAA ON VIELÄ PALJON

Ikäpolitiikan näkökulmasta keskitytään tasa-arvoisiin ja oikeudenmukaisiin tavoitteisiin ja ilmiöihin. (Jyrkämä ym. 2009, 147) Kuitenkin Ketolan (2015, 51) tutkimuksessaan haastattelemat ihmiset kertoivat huonoista kokemuksista terveydenhuollon palveluiden parissa asioidessaan ikääntyneen alkoholistin kanssa. Haastateltavat kertoivat, että heihin ja alkoholistiin suhtauduttiin negatiivisesti ja tilanne, joka saattoi olla heille hyvin emotionaalinen, oli työntekijöille arkinen ja pakollinen.  Voisiko tämä johtua alkoholistin läsnäolosta tai enemmänkin ikääntyneen alkoholistin läsnäolosta? Oli vastaus kumpi tahansa, ikääntyneiden, olivat he sitten alkoholisteja tai ei, pitäisi saada oikeudenmukaista palvelua terveydenhuollossa. (Jyrkämä ym. 2009, 147)

Ikääntyneen juominen saattaa kuluttaa lähipiirin äärimmilleen ja näyttäytyä hyvin lohduttomana. (Ketola, 2015, 50-51) Tutkittuani aihetta, mieleeni nousi kysymys, kieltäytyvätkö ikääntyneet herkemmin alkoholismin hoidosta kuin nuoret, verukkeena se, että ovat jo vanhoja ja juoneet ”liian kauan” lopettaakseen? Jyrkämän ym. (2009, 155) mukaan ikääntyneet saattavat kokea velvollisuutta olla aiheuttamatta yhteiskunnalle sosiaalista ja taloudellista taakkaa. Voisiko tämä olla syynä ikääntyneiden haluttomuuteen lopettaa juominen? Miten alkoholistien lähipiirin elämänlaatua voitaisiin tukea, kun juominen on jatkunut jo vuosikymmeniä? Meillä kaikilla on velvollisuus huolehtia läheistemme hyvinvoinnista. Maailma olisi parempi paikka, jos kenenkään ei tarvitsisi kasvattaa orkideoja saadakseen ajatuksensa muualle läheisen juomisesta.

#end

LÄHTEET

Jyrkämä, J. Puustelli, A. Ylilahti, M. 2009 Ikääntyvän väestön yhteiskunta – visiot, riskit ja ratkaisumallit sosiaaligerontologisessa keskustelussa. Verkkodokumentti. Valtioneuvoston kanslia. [viitattu: 12.5.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/documents/10616/622958/R0309_Ik%C3%A4%C3%A4ntyminen+riskin%C3%A4+ja+mahdollisuutena.pdf/365c507f-6983-48b0-9110-500d6a0b2453?version=1.0

Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena - vnk.fi vnk.fi Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena Poliittisen kestävyyden alaryhmän raportti Valtioneuvoston kanslian raportteja 3/2009

Luukkonen, P. IKÄÄNTYNEET ALKOHOLIN RISKIKÄYTTÄJÄT SOSIAALITYÖN ASIAKKAINA. 2015 [viitattu: 12.5.2017]. Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20151195/urn_nbn_fi_uef-20151195.pdf

IKÄÄNTYNEET ALKOHOLIN RISKIKÄYTTÄJÄT SOSIAALITYÖN ASIAKKAINA epublications.uef.fi 1 IKÄÄNTYNEET ALKOHOLIN RISKIKÄYTTÄJÄT SOSIAALITYÖN ASIAKKAINA Paula Luukkonen Pro gradu -tutkielma Sosiaalityön pääaine Itä-Suomen yliopisto

 

Ketola, S. Narratiivinen tutkimus ikääntyvän läheisen alkoholin liikakäytöstä. 2010 [viitattu: 12.5.2017] Saatavissa:  https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/23304/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201004281610.pdf?sequence=1

Narratiivinen tutkimus ikääntyvän läheisen alkoholin ... jyx.jyu.fi Narratiivinen tutkimus ikääntyvän läheisen alkoholin liikakäytöstä Sari Ketola Gerontologian ja kansanterveyden Pro Gradu Jyväskylän yliopisto

Immonen, S. PERSPECTIVES ON ALCOHOL CONSUMPTION IN OLDER ADULTS. 2012. [Viitattu: 12.5.2017] Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37625/immonen_dissertation.pdf?sequence=1